Ensimmäiset kolme kuukautta takana ja olen saanut luoda käsilläni leivonnaisia ja työstää asiakkaiden hiuksia. Haluan jakaa osan tekemistäni tuotteista tänne blogin puolelle ja kertoa ajatuksiani leipomisesta. Kertoa myös kokemiani hyviksi havaittuja keinoja leivonnaisten tekemisessä, mikä meni pieleen ja miksi. Missä koin onnistumista.
Yllä on kuva korvapuusteista. Kuvissa näkyy suht siististi esillä olevat korvapuustit. Mutta mitä muuta kuva kertoo? Ainakin sen itselleni, että pulla ei ole hyvin kohonnut. Puustit olivat melko kuivat, mutta niistä sai myyvät kuvat. Olen leiponut paljon ja vahvimpana puolena olen pitänyt pullan ja karjalanpiirakoiden sekä suolaisten kuten sämpylöiden leipomista. Mutta kun pitää tehdää niin, että ne myös olisivat riittävän hyvät myyntiin ja kuvattavaksi. Miten yleensä käy? Korvapuustin tekijät tietävät, että hyvä, maukas pulla vaatii sitkoa, mutta maun puolesta parasta on mahdollisimman löysä taikina. Miten sen yhdistää korvapuusteihin? Saa olla fakiiri jos aikoo pitää pullataikinan myös uunin paiston aikana säntillisesti sellaisena, että niistä saa kuvan mukaisia korvapuusteja. Makuja tosin on monia. Tehdäkö levystä paksu (kaulittu) vai mahdollisimman ohut. Miten monta kierrosta korvapuustirullaan halutaan? Miten paljon kanelia? Entäs sokeria? Voisulaa ja vanilijasokeria unohtamatta.
Käytännön myötä olen havainnut kokeilujen jälkeen, että pitää taikinassa olla riittävästi jauhoja. Jos tekee niin löysää taikinaa kuin mahdollista, antaa sen kohota kuin olisi pumpulia ja saat leivottua siitä juuri ja juuri korvapuusteja, niin viimeistään uunissa ne kaatuvat. Kanelipullaksi ne sopisivat muffinsivuokaan laitettuna. Olen kokeillut tekniikkana löysän taikinan kanssa jättää ne pelkäksi kolmioksi, kaatuvat silti. Tai leikkaan kolmioksi ja nostan kapean puolen ylöspäin, painan alas ja nipistän reunat kiinni, kaatuvat silti viimeistään uunissa. Tai tehnyt paksun palan ja rypistänyt sen, mutta sekin mokoma kaatuu, useimmiten, sattumiakin voi olla joukossa. Korvapuusti, mikä ihana pulla, mutta saa leipojalle harmaita hiuksia. Täydellisen hyvä korvapuusti vaatii yritystä ja erehdystä. Kun sen hyvän korvapuustin saa tehtyä, voi olla tyytyväinen. Tänään onnistuin, mutta en niistä kuvaa ottanut. Hyvä korvapuusti on pehmeä, siinä on sopivasti kanelia, sokeria, voita ja levyssä paksuutta, jotta saa sitä pumpulista pehmeyttä mukaan.
Entäs täytekakut. Perinteisesti pidän kermatäytekakusta, missä on runsaasti kermavaahtoa, ei kovinkaan paljon sokeria. Riittävän kostea, mielellään enemmän kuin vähemmän ja välissä banaania. Se pelkästään riittää. Se maku; kostea kakku ja kermavaahto+banaanimurskayhdistelmä ja päällä paljon kermavaahtoa. Myytäväksi tämän kaltaisesta kakusta ei ole. Pitää saada koristeita. Ja kun katsot You Tube -kanavia kakkujen tekijöistä. Mitä taideteoksia! Joten perinteinen kotikakku ei riitä, missä on persikan puolikkaat leikattuna, kuten ennen vanhaan 80-luvulla, jolloin täytekakku kuului ehdottomasti juhlapöytään. Nykyisin on tarjontaa, mitä värikkäämpiä, monimutkaisempi luomuksia tarjolla. Niitähän ne nykyisin ovat.
Tänään tein pikatäytekakun. Eilisen kakkujen koristeluiden jälkeen halusin tehdä kakun niistä "jämistä", mitä oli jäänyt. Ja teinkin nopeasti. Kakkupohja koki pienoisen katastrofin uunissa, kohosi liikaa kun oli niin kuohkea, joten paistui yli. Jäähtyessään sitten ylimennyt kuori ei palautunutkaan jäähtymisen mukana, joten kakkupohjasta tuli mitä tuli. Mutta tässä kohden on pelastettava kakku, leikattava turhat pois. Puolitettava ja laitoin rahkamansikkahilloyhdistelmän väliin. En lisännyt sokeria. Kakun kostutin maidolla. Päälle kermavaahtoa sekä kuohu että vispi, sekaan vaniljacremejauhetta sekä sokeria. Levitetty pikaisesti kakun päälle ja värjäsin loput kermat vihreällä elintarvikevärillä. Pursotin alaosan sekä otin pakastimsesta pursotetut ruusut ja pionit voicremestä tehdyt. Kakun olisi voinut toki asetella täyteen kukkia, pursottaa lehtiä joukkoon ja saada näin runsas koristelu. Olisihan se ollut kaunis. Toisaalta tilaakin voi hyödyntää ja jättää vapaaksi kuten kuvassa. Tein päälle uraa hieman aaltoilevasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.